tiistai 23. huhtikuuta 2013

Kaukana Riosta

Kulunut Rion kesä oli poikkeuksellisen lämmin pitkine hellejaksoineen. Saatiin tuta mitä on kostea kuumuus kun lämpömittari pysytteli viikkoja +35 asteen paremmalla puolella, kivuten pariin otteeseen yli +40 C. Kun meni ulos niin helle iski kuin seinään ja hiki puski pintaan.

Pieniä asennoitumisvaikeuksia oli joulutunnelman löytämisessä kun yölläkin lämpötila hipoi +30 astetta.

Kuusen puuttuessa lahjat löysivät
tiensä palmun alle.


Koto-Suomesta kantautui viestejä runsaslumisesta talvesta. Kyllä sitä kaipasi, joten eiku lomantynkä pääsiäisen jatkoksi ja hangille.

Pettämätön apu paineentasauksessa.

Vaan ehtipä Rion syysflunssa iskeä ennen lähtöä, niin oli kotimatkalla nokka ja korvat tukossa. Lentoon piti siis valmistautua maailmanmatkaajan kokemuksella. Nenäsumutteet, silmätipat ja tietty Mikki Hiiret avuksi painetta tasaamaan niin nousuun kuin laskuunkin. Onneksi useimpien lentoyhtiöiden emot tietävät tämän kikan, jonka yksi Finskin purseri aikoja sitten minulle avuksi tarjosi. Tiedoksi lukijoille, jos paineentasaus ei onnistu niin pyytäkää: Mickey Mouse to help the ear pain.



Vielä oli Vantaan-joki jäässä huhtikuun alussa.

Kevättalvi oli Suomessa parhaimmillaan. Lunta ihan riittämiin etelässäkin. Mutta Pohjoisen rinteille oli hinku kova, sinne siis.


Auringonpalvontaa pohjoisessa.


Vetovoimalla ylös ja painovoimalla alas. Rankkaa on se - laskettelu.


Leskenlehdet, valko- ja sinivuokot
ilmestyivät saman viikon aikana.

Ja kun etelä-Suomeen palattiin niin jo oli kevät taittanut talven selän, luonto ravisteli pölyjä pois ja vehreys puski pintaan.



lauantai 13. huhtikuuta 2013

Jardim Botanico - kasvitieteellinen puutarha, osa 1


Taivaisiin kohoavat keisaripalmut ja rehevä trooppinen luonto kukoistaa keskellä suurkaupunkia. Bambumetsiköt ja lukemattomat puulajikkeet häivyttävät kaupungin melun. Puutarhassa on lempeän kosteaa ja hämyisää. Apinoiden kirmailut, sammakoiden kurnutus, sirkkoje soitto ja lintujen viserrys saa unohtamaan kaiken muun. Voit nähdä uskomattoman isoja perhosia ja vilauksen kolibrin pyrähdyksestä. Nautinnollinen rentoutumishetki on taattu.

Satumaisen kaunista.


Tänä päivänä puutarhassa on yli 5.500 eri kasvilajiketta ja pääsisäänkäynniltä lähtevää koko puiston halkovaa tietä reunustaa 134 keisarillista palmua, jotka ylväinä kurkottavat taivaalle.


Jylhä palmurivistö luo temppelimäisen tunnelman.

Puutarhasta on yleisölle avoinna vain 55 hehtaaria, muu on tutkimuskeskuksen käytössä. Puutarha jatkaa arvokasta tutkimustyötään kasvien ja puiden jalostuksen parissa.


Ympärysmitaltaan suurin puu.


Hieman historiaa

Kuningas Juhana VI perusti kesäkuussa 1808 tämän 137 hehtaaria laajan puutarhan. Aluksi puutarha oli vain kuningasperheen ja hovin käytössä. Kuningas oli kiinnostunut tuottamaan Brasiliaan puita ja kasveja eri puolilta maailmaa. Näin syntyi pikkuhiljaa yksi eteläisen pallonpuoliskon monimuotoisimmista kasvitieteellisistä puutarhoista.


Puutarhan vesikasvillisuus on
myös hyvin runsas.

Puutarhassa on runsaasti puroja, lampia ja kanavia. Veden solina on huumaava ja peittää paikoin alleen lintujen viserryksen.

Sadekautena vesi täyttää purot ja kanavat.
Lammissa viihtyvät niin sammakot kuin
moninaiset kalalajit.

Lisää historiaa

Uskotaan, että pau-brasil - puu antoi maalle nimen Terra do Brasil, eli brasil-puun maa. Kyseisen punuun hakkaajia kutsuttiin brasileiroiksi. Brasilian alkuperäiskansa - intiaanit -valmistivat puun mahlasta punaista kasvomaalia. Tätä harvinaista punaista väriainesta himoitsivat myös portugalilaiset uudisraivaajat, sillä punainen väri oli Euroopassa hyvin haluttua ja vaikeasti valmistettavaa. Siitä tuli maan ensimmäinen vientituote ennen kuin löydettiin kulta, timantit ja värijalokivet. Puu hakattiin melkein sukupuuttoon. Rantasademetsiä, jossa pau-brasil kasvoi, on tänä päivänä jäljellä enää 3% alkuperäisestä.


Pau-brasil -puulajike on kova ja sen
 mahla sekä siemenet ovat täyteläisen punaisia.