keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Matkanteon helpottamiseksi Brasiliassa on gringon hyvä huomioida seuraavia asioita.

Tässä muutama asia, jotka ottamalla huomioono voivat helpottaa matkailua Brasiliassa.

Siisteys

Vaikka ympäristöä roskataan holtittomasti ja autoista heitetään ulos tyhjät muovipullot ja sitä pienemmät roskat, on brasilialaisten henkilökohtainen hygienia hyvin korkealla tasolla.

Vedenkulutuksen rajoittamisesta huolimatta käydään suihkussa aamuin illoin ja välillä keskipäivälläkin. Joten pidä se mielessä jos olet reppumatkalainen ja asut hostelissa. Käy suihkussa ennen nukkumaan menoa, sillä siihen kiinnitetään huomiota. On lentäviä tarinoita ulkomaalaisten epäsiisteydestä.

Hikipisaroita ei pidä näkyä. Niin naiset kuin miehetkin kantavat kesäaikaan mukanaan pentä pyyhettä - hikiliinaa, johon pyyhitään kasvojen ja niskan hikipisarat. Kehon tuoksut pyritään peittämään hajuvedellä ja toisinaan julkisissa kulkuneuvoissa on sellainen tuoksujen riemukas kimara, ettei henkeä saa vedetyksi. Auta armias hajuallergikkoa.


Hikilina, vaatteen sävyyn sointuva.


Ravintoloiden käymälöissä on asiakkaille ilmaiseksi tarjolla kertakäyttöhammasharjoja, tahnaa ja suuvettä hampaiden puhdistamiseksi aterioinnin jälkeen. Brasilialaisten hampaat hohtavat valkoisuutta ja hammaslääkäreiden vastaanottopisteitä on ainakin yksi korttelia kohden. Eikä siellä korjata reikiä vaan hoidetaan hampaiden ulkonäköä, valkaistaan ja tehdään oikomishoitoja. Erikseen pitää tiedustella jos paikkausta tarvitset.



Jalkine-etiketti

Jokainen kulkee lipokkaissa. Paitsi kaupungin keskustassa, toimistotöissä, treffeillä/kutsuilla ja illalla ravintolassa.

Turistin tuntee siitä, että hänellä on sandaalit rannalla ja lipokkaat illalla ravintolassa. Lipokkaista lisää aikaisemmassa blogissani Walking on sunshine

Älä syö sormin - mitään

Alkuaikoina ihmettelin kahviloiden servettejä. Ne ovat sellaista kovaa silkkipaperin tapaista, johon ei voi pyyhkiä suutaan saati sormiaan. Ei niiden tarkoitus ole sitä varten. Ne toimivat erinomaisesti ottimena kun syöt piirakkaa, kanankoipea tai pizza-palaa.


Herkullisia, suolaisia piirakoita, on syötävä varoen,
ettei kuuma sisus polta  suuta.


Toisissa pizzerioissa saat muovisen kertakäyttöhansikkan ateriasi nauttimiseksi. Siinä kohtaa meikäläinen jo pyyteli haarukkaa ja veistä.

Täsmällisyys

Brasilialaisten aikakäsitys on omaa luokkaansa. Jos kutsussa lukee klo 20.00 niin brasilialaiset saapuvat aikaisintaan tunnin tai puolentoista kuluttua siitä. Olimme olleet Riossa vain pari kuukautta kun saimme kutsun syntymäpäiville ravintolaan. Meitä oli siinä pieni suomalainen porukka ja tietysti olimme paikalla sovittuun aikaan, täsmällisesti. Hyvä, että ravintola oli ehtinyt aueta, tarjoilijat vielä alkukankeuttaan kulkivat seiniä pitkin ja välttelivät meitä. Tilasimme alkujuomat ja odottelimme sankaria brasilialaisten ystäviensä kanssa saapuvaksi. Kului toinen tunti ja meillä jo kova nälkä siinä vaiheessa. Tilasimme ruoat ja kun ne eteemme saimme saapui sankari seurueineen. 

Ulkomaalaiset keskenään tietävät jo mainita, onko kutsun aika täsmällinen vai brasilialaisittain joustava.

Tehokkuus

Se on käsite, joka mielestäni puuttuu brasilialaisesta sanastosta. Ja siihen törmää päivittäin. Ihmettelen kahvilassa tiskin takana olevien myyjien määrää, kunnes selviää, että heillä jokaisella on oma tehtävänsä palveluketjussa. Teen tilauksen yhdelle tarjoilijalle, hän raportoi tilauksen kassalle, ilmoittaa asian kahvikoneenkäyttäjälle ja leivonnaisen annostelijalle. Minä maksan tilauksen kassalle, joka antaa maksetun kuitin ensimmäiselle tarjoilijalle. Tämä odottaa toisten suoritusten päättymistä ja tuo lopulta tilauksen minulle pöytään.


Rentouttava hetki kaiken hässäköinnin jälkeen.



Onneksi kahvi on täällä todella kuumaa. Ei ehdi jäähtyä se. On aivan turha vaatia brasilialaiselta tehokkuutta, nopeaa toimintaa. Siitä syntyy ainoastaan turhautuneisuutta ja ärtyisyyttä, jonka jälkeen asioiden toimittaminen on entistä hankalampaa.

Arvosteleminen

Onhan se niin, että suomalainenkin pahoittaa mielensä jos ulkomaalainen arvostelee Suomessa meidän tapaamme toimia.

Täällä se vain tuntuu olevan vielä voimakkaampaa. Ei pidä edes mennä mukaan keskusteluun, jossa brasilialainen arvostelee omia politikoitaan, korruptiota tai maansa tapaa toimia. Lyhyeksi jä keskustelu, jos erehdyt jotain kommentoimaan. Saat vain osaksesi paheksuntaa ja katseen, joka sanoo: "Mitä kuvittelet asiasta tietäväsi?!"


Kaunis kaupunki, Rio de Janeiro, näkymä Veljes-vuorilta, sydämenmuotoinen
Lagoan lahti ja Ipaneman ranta.

Esse e o nosso Brasil - "Tällainen on Brasiliamme"- sanonta, jota käytetään kuittaamaan kun jokin asia ei nyt vaan mene niin kuin olisi toivottavaa. Sitä ei tule gringon käyttää, se saa aikaan pahaa mieltä paikallisissa.

Yksityisyys

Myös yksityisyys-käsitteen erilaisuuteen on hyvä tottua. Ihmiset ovat äänekkäitä, kovin välittömiä, tuttavallisia ja saattavat kysellä hyvinkin yksityiskohtaisia asioita, johon et ole tottunut. Kirjoitin aikaisemmin kauneusleikkauksista, täysin julkinen asia ja kovasti keskusteltu. Yksityisasioita puidaan äänekkäästi ympärillä olevista ihmisitä riippumatta, niin julkisessa liikennevälineissä, ravintoloissa kuin rannallakin.

Brasilialaiset pitävät myös täysin soveliaana kiihkeänkin suutelemisen ja hyväilemisen julkisilla paikoilla. Siinä häveliämpää jo hirvittää.


Laskuvesi on voimakas näin talvisaikaan.
Jylhät Veljes-vuoret taustalla.

Kerrostaloasumisessa huomaa yksityisyyden kapeuden huonoista äänieristyksistä. Niin riitelyt kuin äänekkäät makuhuonemanööverit hoituva arkisella rutiinilla naapureista piittaamatta. Kielitaidon rajallisuus suojelee minua vielä tässä tilanteessa jonkin verran.


maanantai 19. tammikuuta 2015

Että sellaista remppaa tällä kertaa

Asuntomme on rakennettu sellaiset 30 vuotta sitten ja keittiö kaappeineen olivat todennäköisesti melkolailla samaa ikäkautta, saumat irvisteli, vesihana tipputti ja tiskiallaskaappiin valui vettä.

Vaikka kuinka yritti pitää siistinä niin oli jatkuvasti nuhruisen näköistä. Ehdotuksemme vaihtaa keittiökaapit ensimmäisen asuinvuotemme aikaan sai vastakaikua nyt kolmannen vuoden alettua.

Aikaa kaappien vaihtoon tulisi kulumaan viitisen päivää, sanottiin. Niinpä, ajattelin. Kuinka oikeassa olinkaan, eikä mikään yllätä minua enää. Luulisin.

Ja mitä sieltä paljastuukaan.

Joten tuumasta toimeen, vanhojen kaappien purku. Se kävi sukkelaan puolessa päivässä. Vaan kas, niin paljastui kaapin takaa vesivahinko, joka oli lähtöisin välikatolta. Katto oli hapero useasta kohtaa, pienikin kosketus aiheutti ison reiän. Sem problema - ei hätää, korjataan heti. Kosmeettisesti, jotain tököttiä, mitä-lie taputeltiin päälle ja paikkailtiin, että siinä. Jäljet jäävät uuden kaapin taakse.

Haperoa oli katto, mutta piiloon jää.


Vanhat kaapit saatu alta pois ja katto paikattu, joten eiku uusia tilalle. Tulivat hienosti useammassa paketissa, ihmeteltiin sitä määrää. Kysyin kaappeja tuoneilta miehiltä, milloin aloittavat asennuksen, niin ei, hehän vain toivat tavaran. Asentajat tulevaat huomenna, tai kenties loppuviikosta. "Amanha, não hoje - humenna, ehkä, kenties, mahdollisesti, muttei tänään" - sanonta, jonka kuullessaan on hyvä ottaa rauhallinen asenne.


Vesihana, suihku, pesukone ... mitä vielä

Siinä asennusmiehiä odotellessa voisi vaihtaa sen väliaikaisen hanan, tai siis oikeastaan kaksi hanaa. Sillä kun edellinen tiputteleva hana vaihdettiin niin kuumavesipuolen hanan tilalle laitettiin koristeeksi hana, jonka ei ollut tarkoituskaan toimia sillä kuumaa vettä ei tule, mutta kun reikää ei haluttu jättää näkyviin niin feikkihana sai kelvata väliaikasesti, eli kaksi vuotta.


Ennen remppaa, kaksine hanoineen.


Koskapa putkimies pääsi tulemaan vain sinä lauantaina, päätimme insinöörin kanssa mennä alta pois siksi aikaa. Kun palasimme takasin oli uusi hana paikallaan ja suojalevy liimattu umpeen uskomattoman kamalan katkuisella liimalla. Haistoimme sen alakerran ulko-ovelle asti ja mehän asumme viidennessä kerroksessa.

Ihmettelin kun keittiössä hääräsi useampi henkilö emäntä mukaanlukien ja heillä oli hätäinen ilme kasvoillaan. Ja sitten se paljastui - um problema piqueno. Sanoivat ettei putkea saatu kunnolla umpeen, se jäi tihuttamaan "hieman", mutta kyllä se vuoden kestää.


Jo tihkui putki niin, että piti laitta rätti keräämään vedet.

Sehän ei meidän insinöörille käynyt laisinkaan, vaan korjata pitää se ja samantein. Oli jo iltapäivä, lauantai, eikä sunnuntaina tehdä töitä kuin ääritapauksessa ja ei kai tämä nyt ole sellainen - vuotava vesiputki. Siinä sovitellessamme päädyttiin maanantaihin. Koko sunnuntain seurailin kuinka saumoista alkoi tihkua vesipisaroita ja maanantaiaamuna valui jo pienenä norona. Että vuoden olis kestänyt se?!

Piikkaus, paikkaus ja eiku umpeen.

Maanataiaamuna insinööri totesi suihkun lämminvesivaraajan lakanneen toimimasta. Eiköhän se hoidu samalla kun putkimies tulee korjaamaan keittiön putkea.

Tuli uusi putkimies piikkaamaan keittiön seinää ja paikkaamaan vuotokohtaa. Olin läsnä koko päivän, en poistunut paikalta niin, että joku olisi tehnyt tietämättäni mitään. Ennen kuin seinä laitettiin umpeen tarkastin itse paikkauksen pitävyyden.

Ja sitten eiku lämminvesivaraajan kimppuun. Ei, ongelma ei ole varaajassa, vaan suihku pitäisi vaihtaa sähkölämmitteiseen suuttimeen. Ennen kuin ehdin mitään miettiä niin jo oli tullut uusi sähkösuutin ja sitä kovaa vauhtia asennettiin.  Ei, ei mennyt taaskaan niinkuin siellä missälie!

Sähkökäyttöinen suihku.
Kuis toi piuhojen suojaus kosteassa tilassa?

Aivan liian iso oli suutin siihen tilaan ja veden määrä oli liian pieni. Siihen putkimies totesi, että se johtuu liian pienistä putkista, ei pääse riittävästi vettä tulemaan. Niinpä. Katolle kiipesi hän seuraavana päivänä ja laittoi välikappaleen, jossa isompi halkaisia. Siis mitä, ei tullut enemmän vettä, tietenkään.

Tässä kohtaa ymmärsi jo humanistikin, että nyt on vedätyksen makua. Jouduin korottamaan ääntä, ehkä. Mutta vaadin, että nyt kutsutaan paikalle vedenlämmittimistä ymmärstävä mekaanikko ja vaihdetaan se ...keleen suutin siihen  takasin.

Alkuperäinen suihkun suutin.



Kun asiantuntija tuli paikalle seuraavana päivänä, purki lämmittimen osiin ja totesi, että oli täyttynyt putkistosta irronneesta kuonasta ja tukkeutunut. Tarvittiin siis vain puhdistus ja se oli siinä, selvisi myös se vähäinen vedenmäärä.

Puhdistus suoritettu, nyt eiku kasataan ennalleen.


Seuraavana päivänä pysähtyi pyykkikone kesken pesuohjelman. Päätin, että tähän en puutu sen enempää. Taisi habitukseni viestittää selkeästi ajatuksiani, sillä kaikki tapahtui nopeasti, paikalle tuli mekaanikko, vei jonkin osan mennessään ja palasi jo kohta takaisin. Enkka - alle kolmen tunnin hoitui se korjaus.

Uskoisin, että oli enkka se, kolmessa tunnissa korjattu.

Entä se keittiökaappiasennus?

Niin se, asentajat ilmestyivät viikon kuluttua. Ja kävi ilmi, että hienot italialaista designeä olevat kaapit tehdään pitkästä levystä paikanpäällä. Eli ainoa mikä on italialasta on vetimet.

Oli kaksi miestä toinen mittasi ja toinen sahasi, toinen pisti paikalleen ja toinen antoi ruuvit. Iltapäivälla alkoi sataa ja koska sahasivat levyä terassilla, ilmoittivat, että työt loppuu sateen ajaksi ja palaavat sitten seuraavana päivänä. Olisitte nähneet heidän ilmeensä kun hilppasin terassille, siirsin kalusteet sivuun ja hilasin heidän työkalunsa katoksen alle ja sanoin, että työt jatkuu nyt.


Hyvin saattoi jatkaa töitä sateesta huolimatta.

Valmistuhan se, lopulta. Minkä pielysmiehen rakunnusala onkaan minussa menettänyt.
Jälki oli parempi kuin aikaisempi, mutta pientä viilausta tarvittiin seuraavina päivinä, saumojen viimeistelyä, hyllyjen suoristamista ja totuttelua siihen, että kuulmakaappien ovet törmäävät toisiinsa. Pientä.

Eikai se ny ni nogonuugaa!