perjantai 23. marraskuuta 2012

Tavalla tai toisella

Brasilialainen tapa toimia - kuinka sitä lyhyesti kuvaisi - byrokraattista, silti joustavaa.

Alusta asti minua on ilahduttanut riolaisten välitön ja ulospäinsuuntautuva käyttäytyminen. Ventovieras voi vaatekaupassa kommentoida puserovalitaasi - Muito bonita!, tai tiedustella kahvilassa onko nauttimasi leivos maukasta - É bom? Kontaktin ottaminen on välitöntä ja tuttavallista.

Asunnon etsinnässä törmäsimme ensimmäisiin kulttuurieroihin, jotka yllättivät perusteellisesti. Asuntojen pohjaratkaisut erosivat täysin meille totutusta. Esimerkiksi, kaikissa huoneissa ei välttämättä ole ikkunaa, tai sitten siitä avautuva näkymä voi olla naapuritalon seinä tai ilmastointikuilu.

Ja että vuokranantajat haluaisivat solmia vain parin kuukauden sopimuksia kerrallaan, ehkä vuokrankorottamisen toivossa. Sen jälkeen kun päätökset jalkapallon MM-kisojen 2014 ja Olympialaisten 2016 pitämisestä Riossa julkaistiin ovat vuokrat nousseet huimasti. Tällä hetkellä neliövuokrat ovat maailman korkeimpa.

Lopulta mieleinen asunto löytyi ja melkein sellainen mistä haaveilin, vaikka onkin yli 30 vuotta vanha - siis hieman kulahtanut. Mutta hei, omakotitalo yläilmoissa, Ipaneman keskustassa.


Mihinkäs sitä nyt uima-allasta, kun Ipaneman ranta on
kivenheiton päässä

Byrokratia on valtavaa. Kuntosalillekaan ei päässyt ilman lääkärintodistusta. Eli lääkäriille aikaa varaamaan. Ihan oma proseduurinsa tällä kielitaidolla. Selvittiin kuitenkin ja lääkäritäti oli mukava, mutta ihmetteli hieman kun pöllähdimme insinöörin kanssa yhtä aikaa vastaanotolle ja ilmoitimme, ettei mikään vaivaa ja kaikki lähiomaisetkin ovat terveitä. Saimme terveen paperit leimoineen päivineen.

Nyt on lääkärin lupa käydä kuntosalilla

Lisää byrokratiaa: vaikka olisit hankkinut kaikki tarvittavat paperit ajoissa, niin jos asioiden käsittely viivästyy, voivat asiapaperit sinä aikana vanhentua. Tässä tapauksessa on kyseessä viisumien hankinta. Jossain joku on päättänyt, että kolmen kuukauden jälkeen on todistettava uudelleen olevansa edelleen naimisissa saman henkilön kanssa, jonka kanssa Brasiliaan tulit tai ettei Suomen rikosreksiteriin ole ilmestynyt osaltasi mitään merkintää. Toisaalta, kolmessa kuukaudessa ehtisi kyllä.

Tämä välitilassa oleminen on minulle vierasta. Näyttää vievän aikaa ja energiaa sen tottumiseen. Mutta kyllä se siitä, ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella - asiat järjestyvät. Ja mikä ettei, kun aurinko paistaa, rantahiekka lämmittää mukavasti ja hedelmät ovat ihanan maukkaita.


Kylmä kookosvesi kruuna lenkin.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti